lauantai 7. heinäkuuta 2018

Munankuorimosaiikkia kukkapöytään



Vanha kukkapöytä sai ylleen munankuorimosaiikista hienostuneen päivityksen. Tämä tuunaus on julkaistu Kauneimmat Askartelut 1/18 -numerossa. 

Pöydän lähtötilanne oli tämä. Ilme oli mahonkinen ja kulunut. Olin jo ajatellut heivata sen ullakon nurkkaan, kunnes mielessä alkoi pyöriä munankuoripäivitys ;) 






















Puhdistin kukkapöydän ja maalasin muutamaan kertaan valkoisella maalilla siten, että mahonkinen väri peittyi ja valkoinen väri oli tasainen. Joudutin välikerrosten kuivumista hiustenkuivaajalla.
Maalasin pöydän pintaan hopeanharmaan ympyränmuotoisen alueen, joka pilkottaa vaaleiden munankuorien välistä ja mosaiikki tulee siten paremmin näkyviin.








































Munankuorien käsittely:

Pöydän pintaan varasin noin 10 kanamunan kuoret, eli 20 puolikasta. (Huom. jos toteuttaa monisävyistä mosaiikkia, kannattaa varata reilusti enemmän materiaalia. Työn edetessä tarvittuja sävyjä voi muuten loppua kesken.)




















Riko munat kulhoon. Kuorenpuolikkaista pitää poistaa sisäkalvo. Huom. jollei munankuoria käsittele heti, niin ne kannattaa laittaa vesikulhoon upoksiin. Muuten kalvo kuivuu kuoreen kiinni ja se on myöhemmin vaikeampi irrottaa. Kosteana ja tuoreena kalvo lähtee vetämällä usein lähes yhtenä kappaleena. Toisinaan kalvo irtoaa helpommin, ja joskus sitä joutuu hieromaan sormenpäällä että sen saa "rullaamalla" irti. Yritä varoa ettei kuori rikkoutuisi. Jos se kuitenkin menee säpäleiksi, kannattaa se heittää pois sillä maalaaminen ja muu käsittely vaatii sen verran vaivaa, että vain mahdollisimman isot palat kannattaa säästää. Lopuksi vielä huuhdellaan kuoret veden alla.


















Minulla on tapana vielä varmistaa että munankuoret ovat varmasti puhtaat mahdollisista taudinaiheuttajista. Tässä kohtaa on monenlaisia tapoja; jotkut uittavat kloorissa, jotkut käyttävät uunissa jne. Minä olen testannut niitä molempia, enkä pidä kummastakaan edellä mainituista tavoista: kloori haisee ja uunissa munankuoret mielestäni hiukan hapertuvat ja tummuvat. Minusta nopeampi ja kätevämpi tapa on keittää munankuoria kattilassa kiehuvassa vedessä muutaman minuutin ajan. Sen jälkeen ne nostetaan pyyhkeen päälle kuivumaan esim. grillipihdeillä.














Kun kuoret olivat kuivat, maalasin ne valkoisella, helmiäisen sävyisellä akryylivärillä. 

(VINKKI: märän akryylivärin päälle voi ripotella halutessaan vaikka kimallejauhetta, niin palat kimaltaa lopputyössä kivasti. Munankuorien maalaamiseen voi käyttää myös esim. spray-maalia.) 




















Kun maali oli kuivunut sekä pöydässä että kuorissa, aloin liimaamaan kuorenpalasia ihan tavallisella puuliimalla pöydän reunasta alkaen. Munankuoria kannattaa rikkoa valmiiksi jollekin alustalle, lautaselle tms. että niitä on erimuotoisia ja -kokoisia heti käden ulottuvilla kun liima on levitetty. Osa paloista kannattaa rikkoa pienemmiksi ja osa jättää hiukan suuremmiksi.




















Tämän jälkeen levitin puuliimaa pienelle alalle pöydän pintaan. Liimaa pitää olla riittävästi, muttei kuitenkaan liikaa ettei maalattujen munankuorien pinta suttaannu liimasta ja lopputulos ole mattamainen.


Otetaan munankuoren palanen, asetetaan liimalle, ja hiukan kupera munankuori on helppo painaa pöydän pintaa vasten rikki. Sen jälkeen autetaan esim. hammastikulla työntäen osia hieman erilleen toisistaan, että muodostuu mosaiikkimainen kuvio (Huom. tässä kohtaa homma vaikeutuu, jos muniin on jätetty kalvo. Silloin kuoren palasia on erittäin vaikea erottaa toisistaan tikulla työntäen. Kalvo myös pilkistää kuorien välistä, eikä pohjamaali näy rakosista kivasti.)
Liimaa kannattaa levittää aina vain sen verran, että ehtii käsittelemään munankuoria pintaa vasten ennen sen kuivumista. Työn edetessä silmä usein harjaantuu katsomaan jo seuraavaa sopivanmuotoista palaa edellisen viereen niin ettei suuria rakoja synny. Rakoja voi myös paikkailla lopuksi pienillä kuorenpalasilla, mutta silloin liimaa kannattaa laittaa vain tippa esim. tikulla halutulle kohdalle, etteivät viereiset munankuoret suttaannu liimasta.




















Kun pinta on peitetty munankuorilla ja liima kuivunut, suihkutetaan valmiin työn suojaksi spray-lakkaa pari kerrosta. 
















































Olin tyytyväinen lopputulokseen. Tein kukkapöydälle kaveriksi vielä kukkaruukun. 


Puhdistin valkoisen keraamisen kukkaruukun pölystä ja liimasin siihen munankuoret kuten kukkapöydässäkin. Erotuksena on ainoastaan se, että munankuoret olivat värjätty kahdella eri sävyllä. Toiset spray-maalasin hopealla ja toiset maalasin samalla helmiäisellä kuin pöydän pinnalle liimatut. Viimeistely spray-lakalla.













































Kuin paita ja peppu, eikö!? :D 

























































Tein tämän työn talvella ja jostain syystä kylmä sekä pimeä kausi verotti huonekasvivalikoimaamme rajulla kädellä. Siksi kuvaan valikoitui tämä hentoinen selviytyjä ;) 































Munankuorimosaiikki on hieman työläs tekniikka, mutta lopputulos on näyttävä ja takuulla uniikki. Jos ei ole koskaan aiemmin kokeillut tekniikkaa, kannattaa ensin valita joku tasapintainen pieni harjoituskappale.
Olen aiemmin blogissani esitellyt myös munankuorimosaiikilla koristellut pullot, voit käydä kurkistamassa niitä täältä.

Hmm... ehkä nyt kesällä löytyy hiukan aikaa seuraavaan mosaiikkiprojektiin...

-Sini-